Mittumaari eli Juhannus.
Juhannus, eli keskikesän ja valon juhla, johon kuuluu paljon perinteitä ja joilla
joillakin on myös pitkä historia. Ehkä kuuluisin näistä perinteistä on
juhannuskokko jolla muinoin ideana oli pelotella pahoja henkiä ja myös
tuoda hyvää onnea kokon ääreen kokoontuville.
Perinteisiin kuului myös
siivouksen jälkeen tuoda vehreät juhannuskoivun oksat ovenpieltä
koristamaan. Oksia aseteltiin myös peilien eteen ja maljakoihin, muiden
alkukesän kukkien kaveriksi. Näin lepyteltiin talon henkiä jotka
arvostivat uskomusten mukaan puhtautta. Perinteisesti Juhannusta on
hakeuduttu juhlimaan veden ääreen, veden puhdistavan vaikutuksen ansiosta.
Koska Juhannuksen aikaan oli
usein maalaistalossa lehmiä, kuului juhannusruokiin erilaiset maitoruoat
kuten herajuusto.
Moni saattaa luulla, että
juhannuksena usein tapahtuva alkoholin runsas nauttiminen on vain
supisuomalaista tapaa ottaa rennosti, mutta tämäkin juontaa juurensa
vanhoista uskomuksista, jolloin kunnon kännejä jopa suositeltiin
juhannuksen aikaan sillä tämäkin karkotti, ei paitsi pahalla hengen
hajulla tai epämääräisellä örinällä muita kanssaihmisiä, vaan karkotti
pahoja henkiä.
Juhannuksen historiassa on
paljon myös vanhoja perinteitä joista vahvasti itse uskon, että alkunsa
nämä ovat saaneet nuorilta tai miksei vanhemmiltakin pojan kosseilta
joilla on ollut niin sanotusti ketunhäntä kainalossa. Ilmeisesti
entisaikaan on ollut vahvasti uskoa ja jopa pelkoa pahoihin henkiin sillä
en suostu hyväksymään, että naiset ovat tuolloin olleet niin
höynäytettävissä. Esimerkkinä näistä ovat tietyt perinteet joihin vahvasti
liittyi naimattomien nuorten naisten alastomuus. Muutama esimerkki
alempana:
Juhannus, eli keskikesän ja valon juhla, johon kuuluu paljon perinteitä ja joilla
joillakin on myös pitkä historia. Ehkä kuuluisin näistä perinteistä on
juhannuskokko jolla muinoin ideana oli pelotella pahoja henkiä ja myös
tuoda hyvää onnea kokon ääreen kokoontuville.
Perinteisiin kuului myös
siivouksen jälkeen tuoda vehreät juhannuskoivun oksat ovenpieltä
koristamaan. Oksia aseteltiin myös peilien eteen ja maljakoihin, muiden
alkukesän kukkien kaveriksi. Näin lepyteltiin talon henkiä jotka
arvostivat uskomusten mukaan puhtautta. Perinteisesti Juhannusta on
hakeuduttu juhlimaan veden ääreen, veden puhdistavan vaikutuksen ansiosta.
Koska Juhannuksen aikaan oli
usein maalaistalossa lehmiä, kuului juhannusruokiin erilaiset maitoruoat
kuten herajuusto.
Moni saattaa luulla, että
juhannuksena usein tapahtuva alkoholin runsas nauttiminen on vain
supisuomalaista tapaa ottaa rennosti, mutta tämäkin juontaa juurensa
vanhoista uskomuksista, jolloin kunnon kännejä jopa suositeltiin
juhannuksen aikaan sillä tämäkin karkotti, ei paitsi pahalla hengen
hajulla tai epämääräisellä örinällä muita kanssaihmisiä, vaan karkotti
pahoja henkiä.
Juhannuksen historiassa on
paljon myös vanhoja perinteitä joista vahvasti itse uskon, että alkunsa
nämä ovat saaneet nuorilta tai miksei vanhemmiltakin pojan kosseilta
joilla on ollut niin sanotusti ketunhäntä kainalossa. Ilmeisesti
entisaikaan on ollut vahvasti uskoa ja jopa pelkoa pahoihin henkiin sillä
en suostu hyväksymään, että naiset ovat tuolloin olleet niin
höynäytettävissä. Esimerkkinä näistä ovat tietyt perinteet joihin vahvasti
liittyi naimattomien nuorten naisten alastomuus. Muutama esimerkki
alempana:
- Naimattoman naisen tuli katsoa kaivoon,
lampeen tai lähteeseen alasti ja näin hän sitten näkee tulevan puolisonsa
hahmon vedessä.
- Hyvän naimaonnen saa jos juhannusyönä
kieriskelee alasti kasteisella niityllä.
- Kun juoksee alasti saunasta tullessaan
juhannusyönä ruisvainion ojia, niin kolmannella kerralla tulee sitten se
tuleva puoliso vastaan.
Lähteet: http://kalajoenjuhannus.net/juhannusperinteet-ja-juhlan-historiaa/
http://juhlat.fi/article/juhannuksen-historiaa/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti